Ota siitä nyt selvää?!

Julkaistu 19.2.2023

Näin sijaishuollon juhlapäivänä (Care Day 2023) haluamme nostaa esille yhteistyön, yhdessä tekemisen ja yhteenkuuluvuuden tunteen perhehoitajan, sijoitetun lapsen ja PKS:n sosiaalityöntekijän kesken. Juhlapäivä innosti meitä yhteistyöhön tällä kertaa blogikirjoituksen muodossa. Ajatustenvaihtomme aiheeksi valikoituivat tarpeet, koska olemme yhdessä niitä opetelleet tutkimaan niin itsessämme kuin toisissa. Kun toinen ihminen on tunnekuohuissaan, saatamme itsekin kuohua mukana. Kun harjoittelemme olemaan kiinnostuneita ja tunnistamaan, millaisia tarpeita toisella onkaan tunteen takana ja lisäämme siihen vielä mausteeksi hyppysellisen empatiaa, syntyy yhteys ja voimme ymmärtää toisiamme paremmin. Tämä sama toimii muuten itseemmekin!

Kun tutkimme lapsen käyttäytymistä, on tärkeää puhua sen taustalla olevista tunteista ja niiden taustalla olevista tarpeista. Kuin sipulia kuorisi! Kokiessamme hankalia tunteita tarpeemme eivät ole täyttyneet ja tuntiessamme positiivisia tunteita tarpeemme ovat tyydyttyneet. Meille kaikille tuttuja ovat kehon hyvinvointiin liittyvät perustarpeet.  Meillä on myös tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi asiassa, joka on itselle tärkeä ja tulla pidetyksi sellaisena kuin olemme. Meillä on tarve tuntea yhteyttä toisiin ja kokea kuuluvamme joukkoon. Me tarvitsemme yksityisyyttä ja tilaa itsellemme. Myös elämästä nauttiminen on tarve kuin myös se, että pidämme fyysisesti itsestämme huolta. On myös merkityksellistä tehdä omasta mielestä jännittäviä juttuja, oppia uutta ja kehittyä ihmisenä. Meillä on tarve saada lohtua, toivoa ja tukea sekä pystyä vaikuttamaan asioihin. Meillä on myös tarve voida ennakoida ja varmistaa asioita ja kokea, että pystymme ja onnistumme siinä, mitä teemme.

Perhehoitoon sijoitettu ”Lassi”: ”Kaipasin lohtua, kuulluksi tulemisen tunnetta sekä reilua, vastavuoroista ja ymmärtävää suhdetta. Rehellisyys ja luottamus, sekä yhteenkuuluvuuden tunne olivat myös mielen päällä olevia asioita.. Tarve kiintymykseen, läheisyyteen ja lohdutukseen, sekä aikuisten ennakoitavuuteen ja sitä myötä uusien ihmissuhteiden jatkuvuuteen ja elämän asettumiseen. Tärkeiksi asioiksi nousivat myös tarve turvalliseen perusarkeen, mutta myös henkiseen turvaan. ”

Perhehoitajat: ”Lasten perustarpeethan ovat aika lailla helppo tyydyttää; pidetään kiinni rutiineista, syödään säännöllisesti, peseydytään, nukutaan riittävästi jne. Kuitenkin perhehoitoon tulleella lapsella on monesti hyvin paljon muitakin, piilossa olevia, tyydyttymättömiä tarpeita, jotka eivät tule suoraan näkyville. Pettymys ja luottamuksen puute aikuisiin ovat usein hyvinkin pinnassa. Vaikeidenkin tunteiden esille ottaminen on kuitenkin tärkeää, kunhan muistamme käyttää niitä tuntosarviamme ja arvioida tilanteita ja ottaa asiat esille oikealla tavalla sekä rakentaa pikkuhiljaa luottamusta korjaavilla kokemuksilla.”

Muistatko Lassin ja Leevin? Pojan ja hänen pehmotiikerinsä. Lassilla on valtava mielikuvitus ja hän kohtaa maailman tiikerinsä kanssa. Lassi inhoaa kylpyä, koulua ja lastenhoitajaansa. Hänellä on aina mitä uskomattomin selitys joka asiaan ja hän viettää mielellään aikaa avaruudessa tai dinosauruksena.

Aika monesti aikuiset joutuvat vain arvailemaan mitä lapsen käytöksen taustalla olevat tunteet ja tarpeet ovat. Vanhemmat ja perhehoitajat joutuvat olemaan välillä super-sankareita selvittäessään mistä, milloinkin on kyse. Aina asia ei edes selviä, koska lapsi itsekään ei tavoita mistä mikäkin tunne juontaa juurensa. Oletkohan harmistunut, koska toivoisit tulevasi tulla kuulluksi ja ymmärretyksi asiassa, joka on sinulle tärkeä?

Perhehoitajat: ”Pitkään perhehoitajina toimineina arkeamme ovat jo parin vuosikymmenen ajan värittäneet hyvin monenlaiset tilanteet. Mitä erilaisimmat Lassit ja Leevit ovat rikastuttaneet elämäämme. Osa on ilmaissut itseään hyvin rajuilla tavoilla, useimmat melko hämmentävillä ja jotkut vain olemalla hiljaa. Se on kuitenkin heidän oma tapansa tuoda oman elämänsä kirjo meidän syliimme, yhdessä elettäviksi, yhdessä käsiteltäviksi. Tuntosarvemme ovat kasvaneet melkoisen pitkiksi ja paljon meitä on auttanut myös se, että kysymme suoraan, kuuntelemme paljon ja katsomme asioita lapsen näkökulmasta.

Kun tarpeemme eivät ole tyydyttyneet, koemme hankalia tunteita. Tunnemme itsemme muun muassa pelokkaiksi, kiukkuisiksi, jännittyneiksi, torjuviksi, turhautuneiksi, epävarmoiksi, kärsimättömiksi ja pettyneiksi. Monikaan meistä ei haluaisi olla tarvitseva, vaan pärjätä itse. Kun tuemme lapsia tunnistamaan tunteitaan ja tarpeitaan, teemme heidät näkyviksi. Samalla tuemme heitä näkemään itsensä ja tarpeensa arvokkaina. Kun alkaa hahmottaa, mitä itsessä tapahtuu, jakaminen ja yhteys toisen ihmisen kanssa mahdollistuu. Koetko pelkoa, koska tarvitsisit luottamusta siihen, että on turvallista mennä veteen? Oletkohan kiukkuinen, koska tarvitsisit nyt lepoa ja hellyyttä?

Perhehoitoon sijoitettu ”Lassi”: ”Kyllähän aikuisten pitäisi ymmärtää jo ennen lasten hankkimista, että eihän se vanhemmuus varmasti helppoa ole ja haasteita tulee aina vastaan. Ei kai kukaan kuvittele, että vanhemmuus olisi aina jotenkin helppoa. Jos vanhemmalla on vaikeaa omasta tai lapsen tarpeista johtuvista syistä, niin aina pitäisi osata hakea apua sekä itselle että lapselle, eikä purkaa turhautumistaan lapseen.”

Perhehoitajat: ”Jokainen lapsi on yhtä arvokas, jokaisen elämä, tunteet ja tarpeet ovat yhtä merkityksellisiä riippumatta siitä, miten hän itseään ilmaisee. Vaikka Lassin tavoin monilla lapsilla aluksi läheisin ja luotettavin kaveri saattaa olla se risainen pehmolelu, tärkeä rooli meillä aikuisilla on mahdollistaa, että jokaista lasta ymmärretään ja he saavat oman äänensä kuuluviin. Lapsille on annettava loppumatonta rakkautta, vakautta, huolenpitoa ja hoivaa, sekä mahdollisuus kiinnittyä perheeseen, yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan juuri hänen omalla potentiaalillaan, omalla tavallaan ja omana itsenään.

Perhehoitajat: ”Aivan kuten sarjakuvan Lassikin, monet perhehoitoon tulevat lapset näyttävät tunteensa ja tarpeensa meidän näkökulmastamme hyvin eriskummallisella tavalla. Kun tarvitaan läheisyyttä, saatetaan vetäytyä ja olla vihaisia. Kun halutaan tulla nähdyksi, rikotaan jotain. Lapsella on kuitenkin tarve siihen, että hän löytäisi elämäänsä jotakin turvallista ja pysyvää, aikuisen, joka ymmärtää, eikä suutu ja katoa paikalta, vaikka mitä tapahtuisi.”

Tarpeiden äärellä ottamassa siitä nyt selvää,

PKS:n perhehoitajat Mirkka ja Mika Härkönen
Perhehoitoon sijoitettu ”Lassi”
PKS:n sosiaalityöntekijä Sanna Korteniemi

Lähteet Jääskinen: Mitä sä rageet? sekä Rosenberg: Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus.