Lokakuussa 2026 voimaan tulleet lastensuojelulain muutokset vahvistavat sijoitetun lapsen oikeutta turvalliseen kasvuun ja selkeyttävät perhehoitajan kasvatustehtävää. Vaikka moni asia säilyy ennallaan, laki antaa aiempaa selkeämmän tuen tilanteisiin, joissa lapsi tarvitsee rajoja, ohjausta tai erityistä suojelua.
Alla käymme läpi lyhyesti ne muutokset, jotka näkyvät perhehoitajan ja sijaisperheen arjessa kaikkein konkreettisimmin.
Perhehoitaja voi asettaa ikä- ja kehitystason mukaisia sääntöjä ja rajoja
Uudet kasvatuksellisia käytäntöjä koskevat säännökset selkeyttävät tavallisen kasvatuksen ja lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpiteiden välistä rajaa. Lakiin on nyt kirjattu aiempaa selvemmin, että sijoitetulle lapselle voidaan asettaa hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavia sääntöjä samalla tavoin kuin vanhemmat toimivat omien lastensa kanssa.
Perhehoitajana voit esimerkiksi sopia ruutuajasta, kotiintuloajoista, nukkumaanmenoajoista, koulunkäyntiin liittyvistä velvollisuuksista sekä kodin yhteisistä pelisäännöistä. Kasvatukselliset käytännöt eivät saa olla nöyryyttäviä, alistavia tai pelottavia eikä rajoitustoimenpiteisiin rinnastuvia keinoja.
Uutta ei ole se, että rajat ovat sallittuja. Uutta on se, että kasvatuksellisen ohjauksen asema on kirjattu aiempaa selkeämmin lakiin. Laki ei kuitenkaan luettele kaikki arjen tilanteita, joten keskustele tilanteesta PKS tukityöntekijän ja/tai lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa matalalla kynnyksellä. Kasvatuksellisellakin rajaamiselle pitää olla perusteet.
Perhehoitaja voi ottaa esineen tai asian pois kasvatuksellisena toimena
Jos lapsella on hallussaan esine tai aine, joka vaarantaa hänen oman tai jonkun toisen terveyden tai turvallisuuden, siihen voidaan puuttua. Tarkoituksena on ehkäistä vaaratilanteita ja turvata kaikkien turvallinen arki, ei rangaista lasta.
Lastensuojelulain uudistus täsmentää myös sitä, milloin esineen tai asian pois ottaminen kuuluu tavalliseen kasvatukseen. Perhehoitaja voi ottaa lapselta määräajaksi pois esimerkiksi arjen sujumista, koulunkäyntiä tai turvallisuutta haittaavan esineen. Puhelinta tai muuta esinettä ei saa ottaa pois rangaistuksena.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi puhelimen ottamista pois yöksi unen turvaamiseksi, pelilaitteen käytön keskeyttämistä sovittujen sääntöjen rikkomisen vuoksi tai vaarallisen esineen poistamista lapsen käytöstä. Laitteita, esineitä tai aineita ei voi ottaa pois voimakeinoja käyttäen.
Lapselle tulee aina kertoa, miksi esine otetaan pois ja mitä sille tehdään. Poisotettu esine tai aine pitää lähtökohtaisesti palauttaa lapselle tilanteen rauettua. Jos se ei ole mahdollista, tulee lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehdä asiassa päätös.
Esineen tai asian poisottamisesta pitää aina ilmoittaa lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja PKS:lle.
Lapsen kanssa pitää keskustella ennen rajojen asettamista
Uusissa kasvatuksellisia käytäntöjä koskevissa säännöksissä korostetaan lapsen kuulemista. Ennen kasvatuksellisten rajojen tai käytäntöjen käyttämistä lapsen kanssa tulee keskustella asiasta hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
Tämä ei tarkoita, että lapsi päättää säännöistä. Vastuu on edelleen aikuisella. Lapsella on kuitenkin oikeus ymmärtää, mitä häneltä odotetaan, miksi sääntö on olemassa ja miten se liittyy hänen turvallisuuteensa tai hyvinvointiinsa.
Monessa sijaisperheessä näin toimitaan jo nyt. Uudistus nostaa hyvän vuorovaikutuksen näkyväksi osaksi lakia.
Lapsen yhteydenpitoa haitallisiin henkilöihin voidaan rajoittaa aiempaa selvemmin
Yhteydenpidon rajoittamista koskevia säännöksiä on uudistettu vahvistamaan lapsen suojaa tilanteissa, joissa yhteydenpito vaarantaa hänen terveytensä, kehityksensä tai turvallisuutensa.
Kyse voi olla esimerkiksi tilanteista, joissa lapsi pitää yhteyttä henkilöihin, jotka altistavat häntä rikollisuudelle, päihteille, hyväksikäytölle tai väkivallalle. Merkittävä muutos on, että yhteydenpitoa voidaan tietyissä tilanteissa rajoittaa myös silloin, kun haitallisen henkilön tarkkaa henkilöllisyyttä ei tunneta, esimerkiksi sosiaalisen median kautta tapahtuvassa yhteydenpidossa.
Varsinaiset rajoituspäätökset eivät kuulu perhehoitajalle, mutta perhehoitajan havainnot voivat olla ratkaisevia lapsen turvallisuutta arvioitaessa.
Jos lapsi poistuu luvatta, aikuisilla on aiempaa enemmän keinoja löytää hänet
Luvattomia poissaoloja koskevat uudet säännökset ovat yksi uudistuksen merkittävimmistä kokonaisuuksista. Niiden tavoitteena on vahvistaa lapsen suojaa tilanteissa, joissa hän poistuu luvatta sijaisperheestä tai jää palaamatta sovitusti.
Uudistuksen myötä viranomaisilla on aiempaa laajemmat mahdollisuudet etsiä lasta ja selvittää hänen olinpaikkaansa. Taustalla on huoli siitä, että luvattoman poissaolon aikana lapsi voi altistua hyväksikäytölle, väkivallalle, rikollisuudelle tai päihteille.
Perhehoitajan näkökulmasta tärkein muutos on se, että perhehoitajan on viipymättä ilmoitettava lapsen luvattomasta poissaolosta lapsen sijaishuollosta vastuussa olevalle viranomaiselle. Perhehoitajan on ilmoitettava tilanteesta myös PKS:lle.
Mitä kannattaa muistaa
Lakimuutosten keskeinen viesti perhehoitajalle on selkeä: saat edelleen kasvattaa, asettaa rajoja ja ohjata lasta arjessa. Samalla lapsen kuulemista, turvallisuutta ja oikeutta suojeluun korostetaan aiempaa vahvemmin. (LsL 4 §, 4 a–4 c §)
Perhehoitajan tärkein tehtävä ei muutu. Lapsi tarvitsee edelleen turvallisen aikuisen, joka kuuntelee, välittää, pitää kiinni sovituista rajoista ja toimii lapsen parhaaksi myös silloin, kun se on vaikeaa.
Mikä muuttuu käytännössä 1.10.2026
Saat asettaa arkeen selkeitä sääntöjä ja rajoja
Laki tunnistaa aiempaa selvemmin, että perhehoitajan tehtävään kuuluu lapsen ikään ja kehitystasoon sopiva kasvatus, ohjaus ja rajojen asettaminen. (LsL 4 a–4 c §)
Voit puuttua turvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin
Voit ottaa lapselta pois esimerkiksi arkea haittaavan tai turvallisuutta vaarantavan esineen tai aineen. Tarkoituksena on suojella ja ohjata lasta, ei rangaista häntä. (LsL 4 b §)
Lapsen kanssa pitää keskustella ja häntä tulee kuulla
Lapsella on oikeus ymmärtää, miksi sääntöjä asetetaan ja mitä niillä tavoitellaan. Vastuu päätöksistä on edelleen aikuisella, mutta lapsen näkökulma tulee huomioida. (LsL 4 c §)
Lapsen turvallisuutta voidaan suojata aiempaa vahvemmin myös verkossa
Yhteydenpitoa haitallisiin henkilöihin voidaan rajoittaa entistä selkeämmin myös tilanteissa, joissa yhteydenpito tapahtuu esimerkiksi sosiaalisen median kautta. (LsL 61–63 §)
Jos lapsi poistuu luvatta, hänen löytämisekseen on enemmän keinoja
Luvatonta poissaoloa pidetään ennen kaikkea lapsen turvallisuutta uhkaavana tilanteena, johon pyritään puuttumaan nopeasti. Viranomaisilla on aiempaa vahvemmat mahdollisuudet etsiä lasta ja selvittää hänen olinpaikkaansa. (LsL 68 a §, 69 a–69 e §)
