Sijaishuolto tarkoittaa lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella silloin, kun lapsi ei voi asua omassa kodissaan turvallisesti. Sijaishuoltoon sijoitetaan huostaanotettu, kiireellisesti sijoitettu tai tuomioistuimen päätöksellä sijoitettu lapsi tai nuori, ja sijaishuollon tavoitteena on turvata tämän hyvinvointi, kehitys ja kasvu. Ensisijainen sijoitusmuoto on perhehoito: lastensuojelulain mukaan lapsi pyritään sijoittamaan ensisijaisesti perheeseen, koska perhehoito tarjoaa kodinomaisen arjen, pysyviä ihmissuhteita ja paremmat edellytykset lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Laitoshoitoa käytetään silloin, kun lapsen tarpeisiin ei pystytä vastaamaan perhehoidossa riittävien tukitoimienkaan avulla.

Perhehoitaja on aikuinen, joka tarjoaa kodin ja arjen osaksi perhettään lapselle tai nuorelle, joka ei voi asua omassa kodissaan. Perhehoitajaa kutsutaan usein arkikielessä myös sijaisvanhemmaksi ja perhehoitajan perhettä sijaisperheeksi. Perhehoidon tavoitteena on tarjota lapselle turvallinen, tavallinen arki ja pysyviä ihmissuhteita silloin, kun niitä tarvitaan kaikkein eniten.

Perustason perhehoito on perhehoidon tavallisin muoto. Siinä lapsi tai nuori asuu perhehoitajaperheessä, ja arki sujuu pääosin perheen omien voimavarojen, tavallisen ohjauksen ja tuen avulla. Perhehoitajalla on nimetty vastuutyöntekijä ja mahdollisuus saada apua ja neuvoja silloin, kun niitä tarvitaan, mutta jatkuvaa tai tiivistä ammatillista tukea arjessa ei tarvita. Tavoitteena on tarjota lapselle turvallinen, pysyvä ja tavallinen perhearki hänen omien tarpeidensa mukaan.

Vahvasti tuettu perhehoito ei ole lainsäädännöllinen termi, vaan Perhehoitokumppaneillakin käytössä oleva perhehoidon toimintamalli, jossa perhehoitaja saa tavallista tiiviimpää ja säännöllisempää tukea koko sijoituksen ajan. Malli mahdollistaa sen, että myös paljon tukea tarvitsevat tai haastavasti oireilevat lapset ja nuoret voivat asua perheessä.

Perhehoitajaksi ryhtyminen ei edellytä “täydellisyyttä”, vaan halua sitoutua lapseen ja valmiutta oppia. Perhehoitajat tulevat hyvin erilaisista taustoista, mutta tietyt perusasiat ovat kaikille yhteisiä. Perhehoitajaksi ryhtyvältä edellytetään vähintään 25-vuoden ikää, vakaata elämäntilannetta sekä turvallista ja lapselle sopivaa asuinympäristöä.

Lue lisää perhehoitajaksi ryhtymisen edellytyksistä.

Kun puhumme vakaasta elämäntilanteesta, tarkoitamme arkea, jossa on riittävästi tilaa ja voimavaroja lapselle. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei hakijalla ole vakavia sairauksia, päihdeongelmia, rikostaustaa tai merkittävää taloudellista epävarmuutta.

Joissakin elämäntilanteissa perhehoitajuuden aloittaminen voi olla haasteellista. Esimerkiksi raskaus, alle 2‑vuotias lapsi perheessä, tuore parisuhde tai vasta alkanut tai päättynyt lapsettomuushoito voivat tilapäisesti vaikuttaa perhehoitajuuden aloittamiseen. Emme kuitenkaan edellytä esimerkiksi tiettyä tulotasoa perhehoitajilta ja työttömyys ei ole este perhehoitajaksi ryhtymiselle.

Perhemuoto ei ole este eikä edellytys perhehoitajaksi ryhtymiselle. Perhehoitajana voi toimia yksin asuva, pariskunta, lapsiperhe, lapseton perhe, uusperhe tai sateenkaariperhe. Ratkaisevaa ei ole se, millainen perhe on ulkoisesti, vaan se, millainen arki perheessä on. Arvioinnissa katsotaan, onko perheellä aikaa, tilaa ja voimavaroja sitoutua lapseen sekä kykyä tarjota turvallinen ja pysyvä kasvuympäristö. Eri perhemuodot sopivat eri lapsille ja tilanteisiin, ja tärkeintä on aina löytää juuri lapselle paras mahdollinen perhe.

Sijoitetulla lapsella tulee olla oma huone tai rauhallinen tila perhehoitajan luona, jossa on ikkuna ja ovi. Tilan on tärkeää tarjota yksityisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Pienellä lapsella oma huone ei ole aina välttämätön, mutta keskeistä on se, että lapsella on mahdollisuus omaan huoneeseen hänen kasvaessaan.

PRIDE‑valmennus on ryhmä- ja perhekohtaisista tapaamisista muodostuva ennakkovalmennus perhehoitajuutta harkitseville. Sen tarkoituksena on tarjota tietoa ja tukea tärkeän päätöksen pohtimiseen sekä auttaa ymmärtämään, mitä perhehoito käytännössä tarkoittaa. Valmennus ei sido ryhtymään perhehoitajaksi, vaan sen aikana on mahdollista rauhassa arvioida, sopiiko tehtävä omaan elämäntilanteeseen nyt tai tulevaisuudessa.

PRIDE-valmennus rakentuu yhdeksän teeman ympärille, ja prosessin kesto on noin 6 kuukautta.

Lue lisää PRIDE-valmennuksesta.

Perhehoitokumppaneilla PRIDE‑valmennus toteutetaan viikonloppuisin järjestettävinä ryhmävalmennuksina. Valmennuksen vetäjinä toimivat tehtävään kouluttautuneet PKS:n sosiaalityöntekijä sekä kokenut perhehoitaja. Yhden viikonlopun aikana käsitellään kolme PRIDE-valmennuksen keskeistä teemaa ja ryhmätapaamisten välillä tehdään kotitehtäviä, jotka auttavat perheitä syventämään pohdintaa myös omassa arjessa. Valmennukseen kuuluu lisäksi perhekohtaisia tapaamisia, joissa koko perhe otetaan mukaan keskusteluun ja perheen valmiuksia voidaan tarkastella yksilöllisesti.

Järjestämme ryhmävalmennuksia joustavasti eri puolilla Suomea PKS:n toimistoilla, ja tarjoamme tarvittaessa majoituksen kauempaa saapuville osallistujille.

Tutustu tarkemmin toteutukseen.

Perhehoitokumppaneille on tervetullut myös silloin, kun PRIDE‑valmennus on suoritettu muualla. Tällöin prosessi on yleensä lyhyempi. Jos valmennus on käyty tai perhehoitajana on toimittu toisen palveluntuottajan tai hyvinvointialueen kautta, edellyttää siirtyminen lupaa nykyiseltä toimijalta. Jokainen tilanne käydään läpi yksilöllisesti, ja neuvomme asiassa mielellämme eteenpäin!

Arki perhehoitajana vaatii aikaa, sitoutumista ja kykyä olla aidosti läsnä. Perhehoitaja tarjoaa lapselle turvallisen, ennakoitavan arjen ja pysyvän aikuisen tuen. Arjessa tämä tarkoittaa tavallista perhe-elämää, mutta myös valmiutta vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja tunteisiin. Perhehoitaja tekee tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden ja perhehoidon ammattilaisten kanssa ja osallistuu sovittuihin tapaamisiin ja kirjaamiseen. Hän on myös valmis yhteistyöhön sijoitetun lapsen biologisten vanhempien kanssa ja tulee lasta ylläpitämään yhteyttä heihin. Samalla huolehditaan omasta jaksamisesta: perhehoitajalla on oikeus tukeen, vapaisiin, työnohjaukseen ja vertaistukeen, eikä tehtävässä tarvitse olla yksin.

Perhehoitokumppaneilla yksikään perhe ei jää yksin. Jokaiselle perhehoitajalle nimettään PKS:ltä tukityöntekijä, joka kulkee rinnalla arjessa ja on helposti tavoitettavissa. Arkipäivien lisäksi perhehoitajien käytössä on ympärivuorokautinen päivystys kiireellisiä tilanteita varten. Tuki suunnitellaan aina perheen ja sijoitetun lapsen tarpeiden mukaan, ja sitä päivitetään tilanteiden muuttuessa. Tarjoamme koulutusta, työnohjausta ja vertaistukea, sekä apua käytännön arkeen ja vapaiden järjestämiseen. Lisäksi järjestämme erilaisia virkistystapahtumia niin perhehoitajille kuin koko perheelle.

Tutustu tarkemmin tarjoamaamme tukeen.

Perhehoitajalla on lakisääteinen oikeus vapaaseen. Kun perhehoitaja on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta kuukaudessa, hänelle kertyy kaksi vapaapäivää kuukaudessa eli yhteensä enintään 24 vapaapäivää vuodessa. Vapaiden toteuttamisesta sovitaan aina yhdessä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja Perhehoitokumppaneiden työntekijän kanssa. Tavoitteena on, että vapaat toteutuvat lapsen edun mukaisesti ja sijoituksen vakautta vaarantamatta.

Vapaat voidaan järjestää eri tavoin perheen ja lapsen tilanteen mukaan. Lapsi voi esimerkiksi olla sijaishoitajalla, tai vaihtoehtoisesti sijaishoitaja voi tulla perhehoitajan kotiin. Perhehoitokumppanit vastaa vapaiden aikaisista järjestelyistä omien sijoitustensa osalta ja tukee perhehoitajaa käytännön järjestelyissä.

Perhehoitajalle maksetaan kuukausittainen palkkio, jonka tarkoitus on tukea arkea lapsen kanssa. Palkkio koostuu hoitopalkkiosta, joka korvaa perhehoitajan tekemää työtä ja vastuuta, sekä kulukorvauksesta, jolla katetaan lapsen päivittäisiä menoja, kuten ruokaa, vaatteita ja harrastuksia. Lapsen tullessa perheeseen voidaan maksaa myös käynnistämiskorvausta, joka helpottaa arjen järjestämistä alussa. Palkkiot sovitaan aina etukäteen ja kirjataan selkeästi toimeksiantosopimukseen. Perhehoitokumppanit huolehtii korvausten maksamisesta sekä siitä, että sopimukset ovat perheille selkeitä ja ennakoitavia.