Matka perhehoitajaksi
Perhehoitajaksi ryhtyminen on matka, joka kulkee kohti yhteistä arkea lapsen kanssa. Matkan ytimessä on PRIDE-valmennus, jossa omia valmiuksia ja perheen arkea tarkastellaan turvallisesti yhdessä.
Tausta
PRIDE-valmennuksen tausta
PRIDE-valmennus (Parent Resources for Information, Development and Education) on kansainvälisesti kehitetty ja myös Perhehoitokumppaneilla käytössä oleva valmennuskokonaisuus, joka auttaa perheitä valmistautumaan perhehoitajuuteen.
Valmennuksen ytimessä ovat viisi keskeistä valmiutta, jotka pohjautuvat sijoitettujen lasten tarpeisiin. Niissä korostuvat lapsen turvallisuuden ja pysyvyyden tunteen vahvistaminen, lapsen kehityksen ymmärtäminen sekä yhteistyö lapsen omien vanhempien ja viranomaisten kanssa.
PRIDE-valmennus ei ole pelkkä tiedon jakamista, vaan matka, jonka aikana pääset rauhassa pohtimaan omia valmiuksiasi ja motivaatiotasi perhehoitajuuteen. Samalla se on matka omaan itseesi.
Valmistautuminen
Miten valmistautua PRIDE-valmennukseen?
Pysähdy hetkeksi omien ajatustesi äärelle: mikä sinua kutsuu sijaisvanhemmuuteen ja mitä odotat siltä? Kun tunnet omat lähtökohtasi, saat valmennuksesta enemmän irti.
Keskustele asiasta myös perheesi kanssa etukäteen, jotta jokainen saa tulla kuulluksi. Jos perheessä on lapsia, heitä on hyvä auttaa ymmärtämään, mitä uuden lapsen tulo arkeen voi tarkoittaa.
Valmennuksessa opit yhdessä muiden kanssa, pohdit omaa arkeasi ja saat turvallisen tilan kysyä, oivaltaa ja kasvaa.
Koko perheen matka
Koko perhe mukana matkassa
Perhehoitajaksi ryhtyminen on elämänmuutos, joka koskettaa koko perhettä. Siksi myös PRIDE-valmennuksessa huomioidaan jokainen perheenjäsen.
Valmennukseen osallistuvan perheen lapset pääsevät mukaan valmennukseen heille suunnatun lasten paneelin kautta, jossa asioita käsitellään heidän näkökulmastaan, turvallisesti ja ymmärrettävästi. Lapsia kuullaan valmennuksen aikana, ja heidän ajatuksiaan, toiveitaan ja mahdollisia huoliaan käydään yhdessä läpi.
Lisäksi lapsille ja nuorille on omat opaskirjat, jotka auttavat tutustumaan tulevaan ja pohtimaan, millaista elämä sijaissisaruksena ja sijaisperheenä voisi olla.
Valmennukset
Tulevat infotilaisuudet ja valmennukset
Järjestämme perhehoidon ja tukiperhetoiminnan infotilaisuuksia ja valmennuksia joustavasti eri puolilla Suomea sekä etäyhteyksin. Katso ajankohdat ja tule mukaan!
Sisältö
PRIDE-valmennuksen sisältö
PRIDE-valmennus etenee vaiheittain ja se antaa perheelle noin 6 kuukautta aikaa pohtia ja pysähtyä näiden tärkeiden asioiden äärelle. Valmennus koostuu yhdeksästä teemasta, joita käsittelemme ryhmätapaamisissa, perhekohtaisista keskusteluista sekä itsenäisistä kotitehtävistä.
Jotta osallistuminen olisi sinulle mahdollisimman vaivatonta, Perhehoitokumppaneilla ryhmätapaamiset järjestetään viikonloppuisin. Me tarjoamme tarvittaessa myös majoituksen kauempaa saapuville perheille. PRIDE-kokonaisuuteen sisältyy meillä yhteensä kolme ryhmätapaamista 2–3 kuukauden välein. Kotitehtävät liittyvät valmennuksen tapaamisiin ja auttavat sinua pohtimaan omaa arkeasi, ajatuksiasi ja valmiuksiasi rauhassa.
Ensikäynti
Ensikäynnillä tutustumme rauhassa ja keskustelemme perheen elämäntilanteesta, taustoista sekä ajatuksista vanhemmuudesta. Käymme läpi perhehoitajuuden ehdottomat edellytykset ja avaamme tulevan PRIDE-valmennuksen teemoja. Samalla pysähdymme pohtimaan, millainen sitoutuminen PRIDE-valmennus on. Sen aikana käsitellään hyvin avoimesti ja rehellisesti omaa elämää, ihmissuhteita ja valmiutta kohdata lapsen tarpeita.
Ryhmätapaamiset 1–3
Ensimmäisen PRIDE-viikonlopun aikana käymme läpi kolme ensimmäistä teemaa, jotka ovat:
1. Lapsen oikeus perheeseen – perheen oikeus valmennukseen
2. Lapsen oikeus ennakoitavuuteen ja jatkuvuuteen
3. Lapsen tarve kiintymykseen
1. kotitehtävät
Ensimmäiset kotitehtävät käsittelevät lapsen oikeutta perheeseen – perheen oikeutta valmennukseen.
Tehtävät käsittelevät vanhempien omia taustoja, ajatuksia sijaisvanhemmuudesta, minkälaiset asiat huolestuttavat sijaisvanhemmuudessa, onko perheessä biologisia lapsia ja miten heidän kanssaan on mennyt. Mikäli perheessä ei ole biologisia lapsia, niin miksi, kysymyksiä lapsettomuudesta ja hoidoista. Mitkä ovat perheen kokemukset lasten hoidosta sekä perheen ajatuksia ensimmäisestä tapaamisesta.
2. kotitehtävät
Toiset kotitehtävät käsittelevät lapsen oikeutta pysyvyyteen ja jatkuvuuteen – perheen oikeutta tukeen.
Tehtävissä käsitellään vanhempien työpaikkoja ja viihtyvyyttä työssä, kartoitetaan perheen työhistoriaa, kokemuksia yhteistyöstä ja tiimityöstä, käydään läpi perheen avio- tai avoliittoa, perheen vastuujaoista sekä ajatuksia toisesta tapaamisesta.
3. kotitehtävät
Kolmannen tapaamisen kotitehtävät kysymykset liittyvät lapsen kiintymyksen tarpeeseen.
Perhe piirtää omat sukupuunsa ja ajatuksia siitä. Käydään läpi kummankin vanhemman lapsuutta ja lapsuuteen liittyviä muistoja. Käydään läpi lähisuvun kanssa olevia suhteita ja mitä tunteita ne herättävät. Käydään läpi miten omia lapsuuden kehitystarpeita ja miten niihin vastattiin ja miten vanhemmat ottavat huomioon omien lastensa kehitystarpeet. Tehtävissä käydään myös läpi terveyttä, kehityksellisiä viiveitä, päihteitä sekä seksuaalisuutta.
1. perhekohtainen tapaaminen
Perhekohtaiset tapaamiset ovat tärkeä osa PRIDE-valmennusta. Niissä pysähdytään rauhassa juuri kyseisen perheen äärelle.
Tapaamisissa tutustutaan perheen arkeen, ajatuksiin ja elämäntilanteeseen sekä keskustellaan siitä, mitä sijaisvanhemmuus kyseisessä perheessä voisi tarkoittaa. Samalla käydään läpi valmennuksen etenemistä ja sitä, mitä prosessi edellyttää perheeltä.
Perhekohtaiset tapaamiset ovat luottamuksellisia ja keskusteleva hetkiä, joissa on tilaa kysymyksille, pohdinnoille ja myös keskeneräisyydelle. Ne täydentävät ryhmävalmennusta ja antavat mahdollisuuden syventyä juuri niihin teemoihin, jotka ovat kyseiselle perheelle merkityksellisiä.
Ryhmätapaamiset 4–6
Toisen PRIDE-viikonlopun aikana käymme läpi kolme seuraavaa teemaa, jotka ovat:
4. Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä
5. Lapsen oikeus perhesuhteisiin
6. Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisuuteen
4. kotitehtävät
Neljännet kotitehtävät käsittelevät lapsen mahdollisuuksista selvitä menetyksistä.
Tehtävissä käydään läpi molempien vanhempien lapsuuden ajan tunteita ja miten niitä perheessä ilmaistiin, oliko kaikenlaisten tunteiden ilmaisu sallittua, mietitään miten vanhempi itse ilmaisi tunteita ja miten tänä päivänä ilmaisee tunteita. Miten omassa perheessä ilmaistaan tunteita, mitä menetyksiä vanhemmilla on ollut elämässä ja miten niistä on selviytynyt.
5. kotitehtävät
Viidennet kotitehtävät käsittelevät lapsen oikeutta perhesuhteisiin.
Tehtävissä perhe miettii omaa lapsuuttaan ja lapsuuden eri tapahtumia kuvitteellisesti valokuvien muodossa, eli ketä ihmisiä olisi ollut näissä valokuvissa kussakin eri tapahtumassa. Perhe piirtää oman verkostokarttansa ja miettii verkostokartan välisten ihmisten suhteita keskenään. Pohditaan perheen elämänarvoja ja uskonnollisuutta sekä vanhemmat kirjoittavat kirjeen kuvitteellisille sijoitetun lapsen vanhemmille. Perhe pohtii myös omia vahvuuksia ja tarpeita sijaisvanhempana.
6. kotitehtävät
Kuudennet kotitehtävät liittyvät lapsen oikeuteen saada hoivaa, kasvatusta ja turvallisia rajoja.
Vanhemmat pohtivat omaa lapsuuttaan, hoivaa ja kasvatusta ja niihin liittyviä tunteita. Tehtävissä käydään läpi omia kokemuksia kasvatuksesta ja miten he kasvattavat. Vanhemmat miettivät miten heidän lapsuudessaan kehityksellisiin tarpeisiin vastattiin, miten sijaisvanhempi tukee lapsen itsetunnon ja identiteetin kehittymistä, miten he tukevat sijoitetun lapsen tunnetta kuulua sijaisperheeseen. Minkälaisia rajoja ja sääntöjä tarvitaan lasten kanssa, mikäli perheessä on jo lapsia, vanhemmat miettivät miten he ovat kasvattaneet heitä eri ikävaiheissa. Mietitään vanhempien nuoruusvuosia ja muuttoa lapsuudenkodista. Sekä pohditaan omia vahvuuksia ja tarpeita toimia sijaisvanhempana.
2. perhekohtainen tapaaminen
Ryhmätapaamiset 7–9
Viimeisen PRIDE-viikonlopun aikana käymme läpi kolme seuraavaa teemaa, jotka ovat:
7. Tietoa ja kokemuksia perhehoidosta – tämä toteutetaan PKS:n kokeneiden perhehoitajien paneelikeskusteluna.
8. Perhehoitajan asema – yhteistyössä lapsen oikeuksien toteutumiseksi
9. Muutokseen valmistautuminen
Loppukeskustelu
Valmennuksen päätyttyä arvioimme yhdessä valmennukseen osallistuneen kanssa hänen valmiuksiaan toimia perhehoitajana. Mukana arvioinnissa on PRIDE-valmentaja sekä PKS:n sijoitustiimin edustaja. Tarkastelemme sitä, missä osallistuja on nyt ja millaiset edellytykset hänellä on edetä kohti perhehoitajuutta.
VR-lasit osana valmennusta
Hyödynnämme PRIDE-valmennuksessa VR-laseja, joiden avulla on mahdollista pysähtyä lapsen kokemuksen äärelle. Ne auttavat katsomaan tuttujakin tilanteita uudesta näkökulmasta, ikään kuin lapsen silmin. Kokemuksellinen työskentely tuo mukaan myös tunteet ja tekee näkyväksi sen, miltä arki voi lapsesta tuntua.
Oletko kiinnostunut perhehoitajuudesta?
Jätä nimesi ja puhelinnumerosi oheisella lomakkeella, niin otamme sinuun yhteyttä ja kerromme lisää!
Jättämällä yhteydenottopyynnön et vielä sitoudu mihinkään.
"*" näyttää pakolliset kentät