Julkaistu 7.11.2025

Isänpäivä on pysähtymisen paikka. Se kutsuu miettimään, mitä isyys tänä päivänä tarkoittaa, millaisia muotoja se voi saada ja millainen isä haluan olla. Isyys ei enää mahdu yhteen muottiin, vaan se elää ydin-, uus- ja sijaisperheissä, yhden tai kahden vanhemman perheissä sekä sateenkaari- ja monikulttuurisissa perheissä.

Jaettua isyyttä uusperheessä

Olen itse uusperheen isä, ja arjessani isyys rakentuu monesta palasesta: rakkaudesta, läheisyydestä, leikistä, huumorista, lohdutuksesta ja rajojen asettamisesta. Uusperheessä isyys on jaettua. Jaan oman isyyteni lapseni äidin puolison kanssa ja olen itse bonusisä puolisoni tyttärelle.

Ajatus jaetusta isyydestä ei ollut aluksi helppo, mutta pian ymmärsin sen olevan lapselle rikkaus. Isyyttä ei mitata määrässä, vaan merkityksessä. Isän rooli ei ole korvata ketään, vaan olla uusi turvallinen aikuinen lapsen elämässä. Isä voi mallintaa lapselle, että perhe voi muodostua monin tavoin, ja rakkaus ei katoa mihinkään, vaikka perhe muuttuu.

Sijaisisyyden ja bonusisyyden yhteinen ydin

Työssäni lastensuojelun perhehoidossa näen, että sijais- ja bonusisyyttä yhdistää sama perusta: suhde rakentuu valinnan, sitoutumisen ja arjen tekojen varaan, ei biologiseen siteeseen. Isyys ei synny kerralla, vaan vähitellen, yhteisten kokemusten kautta.

Lapsi saattaa testata rajojaan ennen kuin hyväksyy uuden isän elämäänsä. Se vaatii kärsivällisyyttä ja kykyä sietää epävarmuutta. On oltava valmis olemaan isä myös ilman, että kukaan koskaan kutsuu sinua isäksi. Samalla on tärkeää tukea lapsen suhdetta hänen biologiseen isäänsä, jos se on mahdollista.

Kaksi kotia, kaksi maailmaa

Uuteen perheeseen tuleva lapsi tuo mukanaan oman kulttuurinsa, tottumuksensa ja arvonsa. Joskus mukana tulee myös kipeitä kokemuksia. Niiden kunnioittaminen on tärkeää, jotta lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään.

Monella lapsella on kaksi tai useampia koteja, ja lapsi voi kokea lojaliteettiristiriitoja. Lapsi saattaa tuntea syyllisyyttä siitä, että kiintyy myös uuteen vanhempaansa. Siksi bonus-, sijais- ja biologisen isän tärkeä tehtävä on antaa lapselle lupa rakastaa kaikkia isiään ilman, että hänen tarvitsee valita.

Riittävän hyvä isyys on tarpeeksi

Nykyisin isyys on monimuotoista: biologista, juridista, kasvatuksellista ja emotionaalista. Joskus kaikkea tätä yhtä aikaa. Lapsi ei kaipaa sankaria, vaan turvallisen aikuisen, joka pysyy. Sillä ei lopulta ole väliä, miksi isää kutsutaan, kunhan hän on siinä.

Hyvää isänpäivää kaikille, jotka ovat tavalla tai toisella isänä lapselle!

 

Ville Kantola
Aluepäällikkö, Keskinen Suomi
Perhehoitokumppanit Suomessa Oy