Usein kysytyt kysymykset
Tältä sivulta löydät kattavat ja selkeät vastaukset yleisimpiin kysymyksiin sijaisvanhemmuudesta ja tukiperhetoiminnasta. Olitpa kiinnostunut ryhtymään sijaisvanhemmaksi, tukiperheeksi tai sijaishoitajaksi – tai haluat tietää lisää näiden roolien merkityksestä ja käytännöistä – tämä sivu tarjoaa sinulle tärkeää tietoa ja vinkkejä päätöksenteon tueksi. Voit aina olla yhteydessä meihin kysyäksesi lisää!
Sanastoa
Sijaisvanhempi on arkikielinen nimitys perhehoitajalle.
Tukiperheet ovat tavallisia perheitä, jotka ottavat tukea tarvitsevan lapsen luokseen yleensä viikonlopuksi kuukaudessa ja joskus lomilla. Toiminta tukee koko perhettä: vanhemmat saavat levätä, ja lapsi saa turvallisia kokemuksia sekä tärkeitä ihmissuhteita kodin ulkopuolella. Tukiperheillä on merkittävä rooli lapsen hyvinvoinnin ja perheen jaksamisen tukemisessa. Lue lisää PKS:n tukiperhetoiminnasta.
Osalla tukiperhettä tarvitsevilla lapsilla voi olla erityisiä tarpeita, jotka edellyttävät tukiperheen vanhemmalta sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutusta.
Sijaishoitaja hoitaa lapsia toimien perhehoitajan sijaisena perhehoitajan lakisääteisten vapaiden aikana. Sijaishoitoviikonloppu tarjoaa sijaisperheen vanhemmille mahdollisuuden lakisääteiseen vapaaseen. Sijaishoitajat omalta osaltaan mahdollistavat sen, että mahdollisimman moni huostaanotettu lapsi voi asua perheessä. Lue lisää PKS:n sijaishoitajatoiminnasta.
Avohuollossa oleva on lastensuojelun asiakas, jossa lasta ja hänen perhettä tuetaan sosiaalityön keinoin.
Avohuollossa lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle asumaan tilapäisesti tukitoimena. Avohuollon sijoituksessa huoltajat päättävät lapsen asioista ja sijoitus on vapaaehtoinen.
Mikäli avohuollon tukitoimet eivät riitä turvaamaan lapsen etua, on huostaanotto tarpeen ja lapsi siirtyy sijaishuoltoon. Sijaishuoltopaikkaa valitessa tulee lain mukaan ensisijaisesti sijoittaa perheeseen.
PRIDE-valmennus on prosessimuotoinen n. 6 kk:n ryhmämuotoinen valmennus. Valmennus antaa tietoa ja tilaisuuden prosessoida omia valmiuksiaan sijaisvanhemmaksi. Laki edellyttää perhehoitajiksi haluavilta valmennuksen suorittamista.
Jälkihuolto on lakisääteinen tuki, jota lapsi tai nuori sekä huoltaja saavat sijoituksen päättymisen jälkeen. Yksi jälkihuollon toteutumuoto voi olla perhehoito, jossa perheessä asunut lapsi voi jatkaa asumista sijaisperheessä täysi-ikäistyttyään. Lue lisää lastensuojelun käsikirjasta.
Tämä määräaikainen avohuollon sijoitusmuoto on tarkoitettu pienten lasten vanhemmille, jotka tarvitsevat arjessaan erityistä tukea ja ohjausta. Vanhemman omat vaikeudet, kuten mielenterveys- tai päihdeongelmat, voivat heikentää kykyä vastata lapsen tarpeisiin. Kuntouttava perhesijoitus tukee varhaista vanhemmuutta ja kiintymyssuhteen kehittymistä, pohjautuen systeemiseen työotteeseen ja kiintymyssuhdeteoriaan. Sijoitus räätälöidään perheen tarpeiden mukaan ja voi kestää lyhyestä kriisijaksosta aina pidempään kuntoutukseen. Työskentelyä tukee moniammatillinen tiimi. Katso video aiheesta.
Yleiset kysymykset perhehoidosta, tukiperhetoiminnasta, sijaishoitajuudesta
Perheessä voi olla omia lapsia (kts/linkki vakaa elämäntilanne). Perhehoitolain mukaan perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhekodissa tai ammatillisessa perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö kuin 7 ja 8 §:ssä säädetään. Perhehoidossa olevat lapset ovat kaikki erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativia.
Voit hakeutua meille perhehoitajaksi tai tukiperheeksi, ja moni onkin löytänyt meiltä kaipaamansa tuen. Voit olla aktiivisena sijoitusta tai tuettavaa lasta hakevana perheenä vain yhdelle toimijalle kerrallaan. Perheessä voi kuitenkin olla eri sijoittajatahojen lapsia/tuettavia lapsia, ja arvioimme aina hakijan kanssa tilannetta arjen sujuvuuden näkökulmasta. Pyydämme aina hakijaperheistämme palautetta nykyiseltä sijoittajataholta. Kts. Voinko tulla, jos olen käynyt muualla valmennuksen perhehoitajuuteen, tukiperhetoimintaan tai sijaishoitajuuteen, tai adoptio valmennuksessa?
Jos olet täysi-ikäinen, elämäntilanteesi on vakaata (edelliseen kysymykseen linkki mitä tarkoittaa vakaa...) ja olet halukas sitoutumaan tehtävään. Perhehoitajaksi / tukiperheeksi / sijaishoitajaksi ryhtyvän on oltava vähintään 25-vuotias. Pitkäaikaisessa perhehoidossa lapsen ja vanhemman välinen ikäero saa olla enintään 50 vuotta. Tukiperhetoiminnassa sekä sijaishoitajuudessa ikäero on joustavampi. Sinulla voi olla kokemusta lapsista, kenties omia lapsia, mutta kokemus lapsista ei ole oleellisin, etsimme toimintaan sitoutuvia ihmisiä ja annamme tarvittavan tuen.
Vähintään 25-vuotiaana. Yläikärajaa ei ole, mutta sijoitettavan lapsen ja vanhemman ikäeron tulee olla alle 50 vuotta. Tukiperhetoiminnassa sekä sijaishoitajuudessa ikäero on joustavampi.
Vakaalla elämäntilanteella tarkoitetaan sitä, ettei hakijalla ole vakavia sairauksia, päihdeongelmia, rikostaustaa tai suurta taloudellista epävakautta. Myös raskaus / alle 2-vuotias lapsi perheessä, tuore parisuhde / yhdessä asuminen, tai vasta alkaneet/päättyneet lapsettomuushoidot voivat olla este erityisesti perhehoitajuuteen liittyen. Työttömyys ei ole este, emmekä edellytä tiettyä tulotasoa. Perhehoitajuuden osalta ehdot ovat tiukemmat. Tukiperhetoiminnassa voi hakuvaiheessa perheessä olla alle 2-vuotias lapsi ja lapsettomuushoitojen osalta tilanteita arvioidaan yksilöllisesti. Kaikista näistä saat lisää tietoa olemalla meihin yhteydessä.
Asumismuoto ei ole esteenä. Jokaisella meillä on omanlaisemme koti ja tapamme asua sekä elää, oleellista on turvallinen ja toimiva koti.
Kyllä voi. Sateenkaariperheet, esim. miesparit, naisparit ja sukupuoleltansa moninaiset voivat ryhtyä sijaisvanhemmiksi tai tukiperheiksi.
Perhehoitajilta pyydetään lääkärintodistus, rikosrekisteriote ja lupa tarkastaa tiedot sosiaalihuollon rekistereistä, tukiperheiltä rikosrekisteri sekä tiedot sosiaalihuollon rekisteristä. Osa asiakirjoista pyydetään vasta, kun sijoitustarve on ajankohtainen.
Tukiperhevalmennus on osa noin kolmen kuukauden mittaista arviointiprosessia, jonka aikana perehdytään tukiperheen rooliin ja saadaan konkreettisia valmiuksia toimintaan. Valmennus kestää kaksi iltaa, kolme tuntia kerrallaan, ja sen suorittaminen on edellytys tukiperheenä aloittamiselle. Prosessiin kuuluu myös kaksi perhekohtaista tapaamista ja loppupalaveri. Aikataulu voi joustaa perhekohtaisesti.
Sijaisvanhemmille ja tukiperheille maksetaan kuukausittainen palkkio, kulukorvaus ja mahdolliset kilometrikorvaukset. Perhehoitaja ei saa palkkaa, eikä kyse ole työsuhteesta, kyseessä on toimeksiantosopimus. Lapsen huoltaja on aina elatusvelvollinen alaikäisestä lapsestansa, ja perhehoitaja ei ole lapsen huoltaja, joten hänelle maksetaan kulukorvausta. Palkkiota ja kulukorvausta verotetaan hieman eri lailla kuin palkkatuloa. Palkkiot vaihtelevat hieman hyvinvointialueittain. Tarkempaa tietoa näistä saat esim. infotilaisuuksissamme tai olemalla meihin yhteydessä. Palkkio ja kulukorvaus yhteensä vastaavat keskimäärin lähihoitajan kk-palkkaa.
Tukiperhe tarjoaa sijoitetulle lapselle turvallisen viikonlopun tai muun lyhytaikaisen hoitojakson. Samalla lapsen omat vanhemmat saavat hengähdystauon arjesta.
Pääsääntöisesti hakijalla/hakijoilla tulee olla hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys (kts. mitä asiakirjoja pyydetään) sekä perhehoitokumppaneiden työntekijä(t). Aikaisempi sairaushistoria ei ole suoraan esteenä, oleellista on, miten sairaus näyttäytyy hakijan/perheen arjessa. Kaikkien hakijoiden osalta arvioimme heidän arkensa voimavaroja sekä kuormitustekijöitä, ja tavoite on löytää lapselle turvallinen koti, jossa on jaksava(t) perhehoitaja(t), tai jaksava tukiperhe/sijaishoitaja.
Liikunta tai aistivamma ei ole esteenä. Hakijan tilannetta arvioidaan aina yksilöllisesti huomioiden lapsien tarpeet. Kts. Minulla on ollut masennus ja olen käynyt terapiassa, voinko ryhtyä perhehoitajaksi/tukiperheeksi/sijaishoitajaksi?
Perhehoitajien tuki räätälöidään aina perheen ja sijoitettavan lapsen tarpeiden mukaisesti. Yleisesti tarjoamme perhehoitajille, tukiperheille ja sijaishoitajille nimetyn tukityöntekijän, joka on tavoitettavissa arkipäivisin. Muina aikoina käytettävissä on päivystyspuhelin. Perhehoidossa tukityöntekijä tapaa perhehoitajaa vähintään kerran kuukaudessa. Tukiperhetoiminnassa ja sijaishoitajuudessa tapaamiset ovat harvinaisempia toiminnan luonteen vuoksi.
Tarjoamme koulutuksia esimerkiksi lapsen kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuden tukemiseen ja haastaviin kasvatustilanteisiin. Tiimeissämme työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattilaisia perheiden ja muiden työntekijöidemme tukena. Lisäksi tarjoamme perhehoitajille säännöllistä työnohjausta sekä koko perheelle suunnattuja virkistyspäiviä jne. Mahdollistamme myös sijaishoitajan perhehoitajan vapaiden aikana. Kts. Sijaishoitaja.
Voit tulla, ja valmennuksen jo käyneille prosessi on hieman lyhyempi. Jos olet perhehoitajana tai valmennettuna toisella palveluntuottajalla tai hyvinvointialueella, tulee sinun saada ns. lupa siirtyä toiselle toimijalle. Ole yhteydessä, niin kerromme lisää!
Perhehoitajuus
Hakijalla tulee olla vakaat elämänolosuhteet, sopivat henkilökohtaiset ominaisuudet ja halu sitoutua lapseen pitkäjänteisesti. Arviointi perustuu perhehoitolakiin ja lastensuojelulakiin sekä Perhehoitokumppaneiden toimintaperiaatteisiin.
PRIDE-valmennus sisältää yksilö- ja ryhmätapaamisia. Se antaa tietoa sijaisvanhemmuudesta ja auttaa arvioimaan omia valmiuksia tehtävään. Valmennusprosessi kestää kokonaisuudessaan noin 6 kk. Ryhmätapaamiset ovat pääsääntöisesti viikonloppuisin noin kerta kuukaudessa 1–2 päivää kerrallaan. Kahden vanhemman perheissä molempien vanhempien tulee osallistua valmennukseen.
Lapsella on oltava oma huone tai tila, jossa on ikkuna ja ovi. Tilan tulee tarjota yksityisyyttä ja turvallisuutta. Pienellä lapsella ei välttämättä tarvitse olla omaa huonetta, tärkeintä on mahdollisuus lapsella omaan huoneeseen hänen kasvaessa.
”Lyhytaikainen” sijoitus tarkoittaa lapsen tilapäistä sijoittamista kodin ulkopuolelle, joko avohuollon tukitoimena tai kiireellisenä sijoituksena. sijoitus voi kestää muutamasta päivästä kuukausiin. Pitkäaikainen sijoitus voi jatkua jopa täysi-ikäisyyteen asti ja sitä voidaan jatkaa jälkihuollon sijoituksena. Sijoituksen kestoa arvioidaan aina vuosittain ja tavoitteena on aina perheen jälleenyhdistäminen.
Sijaisvanhempana voit vaikuttaa lapsen elämään myönteisesti, tarjota turvaa ja rakentaa pysyviä ihmissuhteita. Perhehoitajuus tarjoaa mahdollisuuden kotona tehtävään työhön, kokemukseen lapsiperheellisyydestä ja vanhemmuudesta.
Lapsen toiveet liittyvät turvallisuuteen, huolenpitoon, rutiineihin, hyväksyntään ja yhteiseen tekemiseen iästä riippumatta.
Kyllä voi. Sijaisvanhemmat ovat erilaisia – myös yksinasuvat voivat ryhtyä perhehoitajaksi.
Kiireellinen sijoitus tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi tarvitsee nopeasti sijaishuoltopaikan, jossa arvioidaan lapsen tilannetta, tyypillisesti kiireellinen sijoitus kestää muutaman kuukauden ja voi päättyä lapsen palatessa kotiin tai lapsen huostaanottoon, jolloin lapselle etsitään pidempiaikainen perhehoitoperhe.
Sijoituksen alussa edellytetään yhden vanhemman kotona olemista ensimmäisen vuoden aikana, mutta myöhemmin työnteko on mahdollista, lapsen ikä ja tarpeet huomioiden.
Perhehoitolain mukaan perhehoitaja saa vapaata kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Mahdollistamme myös sijaishoitajan perhehoitajan vapaiden aikana. Kts. Sijaishoitaja.
Perhehoitajuus on haastavaa mutta palkitsevaa. Monella lapsella on vaikeita kokemuksia takanaan, ja osa on traumatisoitunut, mikä voi näkyä lapsen käyttäytymisessä. Parasta hoitoa on turvallinen ja pysyvä perhearki. Me perhehoitokumppaneilla tarjoamme vahvaa, räätälöityä tukea, jotta sinä voit keskittyä lapsen tukemiseen ja perhearkeesi.
Kyllä voit. Saat meiltä tukea! Kts. Perhehoitajan tuki.
Perhehoitajien tuki räätälöidään yksilöllisesti aina perheen ja sijoitettavan lapsen tarpeiden mukaisesti, ja päivitetään aina tarvittaessa.
Yleisesti tarjoamme perhehoitajille nimetyn tukityöntekijän, joka on tavoitettavissa arkipäivisin. Muina aikoina käytettävissä on päivystyspuhelin. Tukityöntekijä tapaa perhehoitajaa vähintään kerran kuukaudessa kotikäynneillä ja on perheeseen muutoinkin yhteydessä (alkuvaiheen sijoituksessa yhteydenpitoa on n. 2–4 x kk). Tarjoamme koulutuksia esimerkiksi lapsen kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuden tukemiseen ja haastaviin kasvatustilanteisiin. Tiimeissämme työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattilaisia perhehoitajien ja muiden työntekijöidemme tukena. Lisäksi tarjoamme säännöllistä työnohjausta sekä koko perheelle suunnattuja virkistyspäiviä, perhehoitolain mukaisen hyvinvointi ja terveystarkastuksen jne. Tukea on myös kilpailukykyinen palkkio ja kulukorvaus. Perhehoitajalla on mahdollisuus saada myös tukea perhehoitoliiton toiminnasta. Perhehoitajamme saavat kauttamme perhehoitoliiton jäsenyyden ilmaiseksi.
Sijoitettavien lasten ikä vaihtelee suuresti – he voivat olla vauvoista teini-ikäisiin. Suuri tarve perhehoitajille on erityisesti isompien ja teini-ikäisten lasten kohdalla, jotka tarvitsevat turvallisen aikuisen ja kodin yhtä lailla kuin pienemmätkin lapset.
Yhteistyö lapsen huoltajien ja lapselle muiden tärkeiden ihmisten kanssa on yksi osa perhehoitoa, ja perhehoitajaa velvoittava. Yhteistyö mikä tahansa voi olla voimavara tai kuormitustekijä, ja perhehoidossa voi olla monenlaisia tuntemuksia yhtäaikaisesti ja kyse on hyvin inhimillisistä tunteista. Perhehoitokumppaneilla perhehoitaja ei jää yksin asian kanssa, ja käytössämme on Tiimivanhemmuus työskentelymalli.
Tiimivanhemmuus on malli, jota on kehitetty meillä perhehoitokumppaneilla. Tiimivanhemmuudessa lapsi saa kokemuksen siitä, että häntä ympäröivät aikuiset tekevät yhteistyötä ja kykenevät toimimaan rakentavassa vuorovaikutuksessa. Kyseisen mallin avulla perhehoitaja saa monipuolista ja ammatillista tukea kasvatustehtäväänsä.
Tukiperhetoiminta
Lapsi viettää tukiperheessä tavallisesti yhden viikonlopun kuukaudessa. Tukiperhe voi tarjota myös lomajaksoja. Tyypillisesti lapsi tulee perjantaina ja lähtee sunnuntaina, nämä ajat sovitaan erikseen.
Tilanteet vaihtelevat hyvinvointialueittain, mutta pääsääntöisesti ne ovat pitkiä prosesseja, tyypillisesti vuodesta kolmeen. Tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja palvelusta päättää hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä.
Tyypillisesti tukiperhettä tarvitsevat lapset ovat alakouluikäisiä ja ehkä hieman sen alle, sisaruksilla voi olla tilanne jossa toinen on isompi ja toinen hieman pienempi.
Prosessi alkaa yleensä yhteydenotolla ja jatkuu kotikäynnillä sekä valmennuksella. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!
Tukiperhe tarjoaa lapselle turvallisen ja virikkeellisen arjen, tyypillisesti viikonloppuisin. Tutkimuksien mukaan tukiperhetoiminta on tärkeää ja se tukee koko perhettä.
Tukiperhe huolehtii lapsesta ja tarjoaa turvallisen tukijakson. Kuitenkin vastuu lapsesta säilyy aina lapsen huoltajalla. Esimerkiksi tukiperheen aikuisen sairastuessa tai lapsen sairastuessa tukijakson aikana, huoltaja vastaa lapsen noutamisesta ja hoidosta. Näistä käytänteistä sovitaan ennen prosessin aloittamista. Tarjoamme tukiperheille myös ympärivuorokautisen puhelinpäivystyksen.
Rikosrekisteriote ja lupa tarkastaa sosiaalihuollon rekisteritiedot
Sijaishoitajuus
Sijaishoitaja on henkilö, joka sijaistaa perhehoitajaa hänen pitäessään vapaata. Perhehoitolain mukaan perhehoitajalla on oikeus vapaaseen keskimäärin 2 vrk/kk. Sijaishoitaja voi hoitaa perhehoitajan perheeseen sijoitettuja lapsia joko omassa kodissaan tai perhehoitajan kodissa. Perhehoitokumppaneiden perhehoitajat tyypillisesti löytävät lähipiiristänsä henkilön/perheen joka voi ryhtyä heille sijaishoitajiksi. Kaikilla perheillä ei ole aina mahdollisuutta löytää lähipiiristä sijaishoitajaa ja ajoittain rekrytoimme myös ulkopuolisia sijaishoitajia perheillemme.
Vaikka toiminta voi ulospäin näyttää samalta, kyseessä on eri tasoinen vastuu lapsesta. Sijaishoitajuudessa vastuu sijoitetusta tai huostaanotetusta lapsesta on perhehoitajalla yhdessä perhehoitokumppaneiden kanssa. Tämä vastuu on hallintotehtävä, joka on siirretty hyvinvointialueen sosiaalityöntekijältä perhehoitajalle. Esimerkiksi lapsen sairastuessa perhehoitajan vapaan aikana vastuu säilyy perhehoidon piirissä – sijaishoitajalla ja perhehoitokumppaneilla. Jos sijaishoitaja sairastuu, vastuu siirtyy perhehoitokumppaneille. Sijaishoitajan tukena on perhehoitokumppaneiden ympärivuorokautinen puhelinpäivystys. Tukiperhetoiminnassa vastuu lapsesta säilyy aina lapsen huoltajalla. Esimerkiksi tukiperheen aikuisen sairastuessa tai lapsen sairastuessa tukijakson aikana, huoltaja vastaa lapsen noutamisesta ja hoidosta ennalta sovitulla tavalla.
Yleisesti tarjoamme sijaishoitajille nimetyn tukityöntekijän, joka on tavoitettavissa arkipäivisin. Muina aikoina käytettävissä on 24/7 päivystyspuhelin.
Tarjoamme koulutuksia esimerkiksi lapsen kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuden tukemiseen ja haastaviin kasvatustilanteisiin. Tiimeissämme työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattilaisia perheiden ja muiden työntekijöidemme tukena. Lisäksi tarjoamme räätälöityä tukea sijaishoitajille heidän ja sijaishoidettavan lapsen tarpeiden mukaisesti.
Kyllä. Sijaishoitaja voi hoitaa lapsia joko omassa kodissaan tai perhehoitajan kodissa tämän vapaiden aikana. Jotkut perhehoitajat haluavat jäädä kotiin vapaillaan, toiset taas mieluummin lähtevät pois. Perhehoitaja päättää itse, miten järjestely toteutetaan, ja se voi vaihdella tilanteen mukaan ja näistä sovitaan aina perheen tukityöstä vastaavien työntekijöidemme kanssa.