Jouluvalmisteluja

Julkaistu 7.12.2022

Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella. Namusia ripustettu, ompi kuusen oksilla. Kuusen pienet kynttiläiset valaisevat kauniisti, ympärillä lapsukaiset laulelevat sulosti.

Meidän joulukuusi puetaan loistavaan asuunsa aina Suomen syntymäpäivänä 6.12.

Joulukuusen koristelu kuuluu lapsille, minä häärään sivummalla ja puran muita jouluumme kuuluvia koristeita. Rakennamme yhdessä joulukylää lipaston päälle ja tonttujen omaa kylää kuusen alle. Molemmat ovat vuosien varrella laajentuneet aina vain isommiksi.

Joulua vietämme välillä yhdessä, joskus lapset lähtevät jouluksi biologisille vanhemmilleen tai sukulaisilleen. Välillä jouluumme liittyvät jotkut aikuisista lapsistamme omine lapsineen tai itsekseen. Joulumme on siis muuttuva, ei vakio. Silti valmistelemme sitä yhdessä lasten kanssa ja valmistelut ovat vakioita.

Joulu on mielestäni lasten juhla. Jouluun kuuluvat valmistelujen rinnalle salaperäisyys ja ripaus taikaa. Samoin siihen kuuluvat tuoksut leipomuksista, kynttilöistä ja joulukukista – ne rakentavat mieliimme muistoja tulevien vuosien varrelle. Jouluvalmisteluihin kuuluu korttien tekoa, lahjojen valmistelua ja pakkaamista, leipomista ja ruokien valmisteluja. Myös koko joulukuun meillä on esillä kaakaobaari, karkkitankoineen ja suklaineen.

Jotkut sijaislapsistamme ovat saaneet luonamme vasta ensimmäistä kertaa valmistella joulua. Joko heillä ei ole ollut aiemmin ketään kenen kanssa näin tehdä tai joulu ei ole vain syystä tai toisesta kuulunut heidän elämäänsä. Silloin joulun valmistelut ovat saaneet isommat mittasuhteet. Kun seuraan sivusta innokasta joulun valmistelijaa, hänen ensimmäistä leipomaansa piparia ja taikinan sujahtamista suuhun, joulupallon laittamista joulukuuseen tai tontun oven paikoilleen laittoa, silmäkulmassani kimaltaa kyynel. Kiitollisuus läikähtää sydämessä – ihanaa, että saat kokea tämän. Toivon lapsenkin kantavan tuota muistoa ei vain valokuvina, joita noista hetkistä hänelle nappaan, vaan sydämen muistona.

Aina joulu ei tuota kaikille lapsille mielihyvää. Elämässä saattaa olla pahoja muistoja jouluista, siitä kuinka ketään ei kiinnostanut joulujen valmistelut tai kuinka kuului olla varpaillaan ja odottaa milloin poliisi tulee kotiin ja vie toisen vanhemman rauhoittumaan. Tai kuinka jäi jouluna yksin, painoi nenän kiinni ikkunaan ja odotti jotain kivaa tapahtuvaksi. Silloin lapsi saattaa olla meilläkin varpaillaan, tapahtuuko jälleen jotain, johon ei voi itse vaikuttaa.

Yhdessä asiaa käsittelemme, puhumme siitä mitä meillä jouluihin kuuluu, kuka tekee mitäkin ja miksi. Miten yhdessä jouluaattona katsomme Joulupukin kuumaa linjaa ja muita joulun ajan ohjelmia, pelaamme, syömme ja avaamme lahjoja. Kukaan ei tule häiritsemään joulumme viettoa, saamme nauttia kaikesta joulun taiasta rauhassa. Näin saamme rakennettua lapselle uuden näkökulman jouluun. Silti aina välillä, huomaan lapsen epäilevät katseet, namusten piilottamiset, ettei kukaan vie heiltä niitä pois tai sen, kun hän polvistuu kurkkimaan kuusen alle, onko tonttuovi vielä paikoillaan.  Tai sen kiukun puuskan, kun hän ei tiedä miten reagoisi kaikkeen tähän uuteen asiaan hänelle.

Ja samalla kuitenkin luotan, että seuraava joulu on lapselle erilainen meidän luonamme. Hän uskaltaa ehkä nauttia joulusta enemmän kuin aiemmin. Hän uskaltaa kertoa myös toiveistaan enemmän. Hän uskaltaa heittäytyä joulun taikaan.

Hyvää Joulua myös Sinulle ❤

Rakkaudella perhehoitaja Minna