Julkaistu 18.9.2024

Perhehoitajana toimiminen on täynnä haasteita ja ilon hetkiä, mutta parasta on nähdä oman työnsä tulos. Akselin kokemus perhehoitajana on ollut poikkeuksellisen palkitseva. Kun hän lähti mukaan nuoren elämään, hän uskoi täysillä tähän nuoreen ja halusi avata hänelle uusia polkuja tulevaisuuteen. Tällainen sitoutuminen ei ainoastaan auta nuorta, vaan se on tuonut myös Akselille niin paljon sisältöä ja merkityksellisyyttä elämään.

Akselin suurin yllätys ei ollut nuoren käytöksessä tai persoonassa, vaan se kuinka nopeasti hän on kiintynyt nuoreen ja kuinka paljon perhehoitajana toimiminen on rikastuttanut hänen elämäänsä näinkin lyhyessä ajassa. On ollut myös mahtavaa nähdä nuoren edistyminen ja hyvinvointi, joista Akseli on saanut suurta iloa. Vaikka Akseli tunsi yhteyden nuoreen heti alusta lähtien, on suhde kehittynyt päivä päivältä yhä merkityksellisemmäksi ja syvemmäksi.

Akseli korostaa, että ensiaskel kohti perhehoitajuutta kannattaa ottaa silloin, kun oma elämä on tasapainossa. Ennakkovalmennuksessa saadut työkalut ovat olleet arvokkaita: valmentajien kanssa käydyt keskustelut ovat auttaneet Akselia tarkastelemaan itseään ja omaa toimintaansa turvallisessa ja luottamuksellisessa ympäristössä. Akseli palaa näihin oppeihin usein arjessaan.

Perhehoitajana pärjää hyvin myös yksin toimiva, kunhan saa riittävästi tukea ja mahdollisuuksia keskustella ja reflektoida tilanteita. Akseli on huomannut, että läheisten sekä perheen tukityöntekijöiden antama tuki on vahvistanut omia ratkaisuja ja lisännyt omaa varmuutta ja rohkeutta kohdata uusia haasteita. Yhteiset rajat ja pelisäännöt nuoren kanssa ovat olleet myös keskeisiä. Akseli aloitti tekemällä lyhyempää työviikkoa varmistaakseen, että nuori menee kouluun ja että hän kokee kotiin palatessaan olonsa odotetuksi ja tärkeäksi. Koulunkäynti lähti sujumaan nopeasti ja poissaoloja ei tullut. Alkuun syntynyt kemia nuoren kanssa loi pohjan onnistuneelle yhteiselolle, joka on kehittynyt avoimeksi, rennoksi ja rehelliseksi.

Akselin mukaan on tärkeää, että oma toiminta on läpinäkyvää, jotta nuoren ei tarvitse arvuutella hänen aikomuksiaan. Akseli pyrki mahdollisimman nopeasti vapauttamaan energiansa nuoren hyvinvointiin ja tärkeisiin asioihin. Yhdessä on käsitelty ”miehisiä asioita” ja sijaisisänä Akseli on ollut tiukka tarvittaessa. Luottamus nuoreen on syntynyt helposti, ja on sovittu muun muassa raittiussopimuksista ja koulunkäynnistä. Akseli on lupautunut palkitsemaan nuorta, jos suunnitelmissa pysytään. Vaikka materiaalinen palkitseminen on ollut osa motivaatiota, suurin palkinto on sekä nuorelle että Akselille ollut nuoren kohentunut itsetunto ja mieliala sekä koulunkäynnin sujuminen. Nuori on myös itse näyttänyt, kuinka hän arvostaa sitä, että positiiviset asiat on huomioitu.

Yhteiset kiinnostuksen kohteet, kuten pyöräily, autourheilu ja sulkapallo, ovat myös luoneet erityisiä hetkiä nuoren kanssa. Akseli on ollut yllättynyt siitä, kuinka helposti nuori on liittynyt mukaan näihin aktiviteetteihin. Yhteiset keskustelut, tekeminen ja onnistumisista iloitseminen ovat vahvistaneet heidän välistä suhdettaan. On kuitenkin muistettava myös sen tärkeys, ettei kaikki aika ole koko ajan yhteistä ja molemmilla on riittävästi omaa aikaa arjessa. Onnistumista on edesauttanut myös yhteistyö nuoren läheisten kanssa sekä se, että molemmilla perheillä on sama suunta ja tavoite.

Akseli on erityisen kiitollinen, että yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut antoisaa. Hän ei olisi koskaan uskonut, että hän voisi hurahtaa perhehoitajuuteen näin täysin. Vaikka Akseli tietää, että nuori asuu hänen luonaan vain rajallisen ajan, uskoo hän, että he pysyvät toistensa elämissä tavalla tai toisella. He ovat oppineet ja saaneet toisiltaan paljon, ja Akseli odottaa innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.